SUOMEN HAUTAUSTOIMISTOJEN LIITTO RY:N JULKILAUSUMA
LIITTOKOKOUKSESSA 17.9.2022 HELSINGISSÄ
Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry esittää syvän huolensa varattomien vainajien omaisten asemasta kuolemantapauksessa. Yhdenvertaisuus ja asiakkaan kunnioittaminen eivät toteudu kyseessä olevan asiakasryhmän osalta Suomessa.
Jotkut kunnat ovat kilpailuttaneet maksettavakseen tulevat hautauspalvelut, joihin myönnetään täydentävää toimeentulotukea. Toiset taas ovat määränneet hinnan, jolla palvelu on tuotettava. Tämä hinta ei aina kata edes palvelun tuottamisesta aiheutuvia kuluja. Tällöin vainajan tai omaisten toivomuksia ei pystytä kunnioittamaan.
Hautaustoimilain mukaan vainajan ruumis on ilman aiheetonta viivytystä haudattava tai tuhkattava. Terveydenhuoltoasetuksen (7.luku 40–41§) mukaan vainaja tulee kuljettaa ja säilyttää asianmukaisessa tiiviissä arkussa tai vastaavassa. Omaiset joutuvat odottamaan päätöstä toimeentulotuesta kohtuuttomia aikoja voidakseen huolehtia näiden hautauskulujen maksamisesta. Edelleen useat sosiaalitoimet edellyttävät virheellisesti perukirjan valmistumista, ennen kuin myöntävät täydentävää toimeentulotukea välittömiin ja välttämättömiin hautauskustannuksiin.
Suurin osa Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry:n jäsenyrityksistä on pieniä, muutaman työntekijän työllistäviä yrityksiä. Hautauspalveluista tulevan korvauksen viivästyminen saattaa aiheuttaa kohtuutonta taloudellista haittaa yrityksen toiminnalle.
Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry pitää hautauspalveluihin ja vainajan kuljettamisiin liittyviä kilpailutuksia epäeettisinä, koska ne rikkovat kaikkia jäljempänä mainittuja lakeja ja asetuksia.
Esitämme, että Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on annettava riittävän selkeä ohjeistus vuonna 2023 aloittaville hyvinvointialueille koskien varattomien vainajien omaisten asemaa ja oikeuksia kuolemantapauksessa, sekä turvata hautausalan yrittäjien mahdollisuus palvella näitäkin omaisia hautausalan eurooppalaisen standardin edellyttämällä tavalla. Tämä vaatii kuolemantapaukseen liittyvien taloudellisten vastuiden selkiyttämistä hyvinvointialueilla.
Esitämme myös Sisäministeriölle tarkastettavaksi poliisilaitosten tekemät kilpailutukset koskien vainajan kuljetuksia. Tarkastuksessa pyydämme erityisesti huomioimaan työnlaadun ja työmäärän suhteessa niistä maksettaviin korvauksiin.
Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry
Lait ja asetukset, joihin julkilausumamme viittaa:
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Suomen perustuslaki 2.luku 6§).
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla. (Suomen perustuslaki 2.luku 21§).
Vainajan ruumis on ilman aiheetonta viivytystä haudattava tai tuhkattava. Vainajan ruumista ja tuhkaa tulee käsitellä arvokkaalla ja vainajan muistoa kunnioittavalla tavalla. Vainajan ruumiin hautaamisessa ja tuhkaamisessa sekä tuhkan käsittelyssä tulee kunnioittaa vainajan katsomusta ja toivomuksia. (Hautaustoimilaki 1.luku 2§).
Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2.luku 4§).
Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat:
1) muut kuin 7 b §:ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä
2) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. (Laki toimeentulotuesta 2.luku 7 c §)
Jos tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin tai 17 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden tahalliseen laiminlyöntiin, Kansaneläkelaitos tai kunta voi periä tuen takaisin näiden tietojen antajalta tai ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöneeltä siltä osin kuin tuen myöntäminen on perustunut tästä syystä virheellisiin tietoihin. (Laki toimeentulotuesta 4.luku 20§).
