Työhyvinvointi hautaustoimistotyössä

Kuolema on nykyään monelle näkymätön ja syrjään työnnetty asia, vaikka järjen tasolla tietenkin tiedämme sen päättävän jokaisen elämän. On kuitenkin paljon ammattilaisia, jotka työssään kohtaavat kuoleman joka päivä. Näihin ammattilaisiin kuuluvat hautaustoimistojen työntekijät. 

Kaikenlaisessa työssä on kuormitustekijöitä. Estevaatimukset hankaloittavat työntekoa, kuten epäselvät tavoitteet ja työnjako tai puutteellinen esihenkilötyö. Haastevaatimukset toisaalta ovat innostavia ja kiinnostavia tehtäviä, kuten uuden oppiminen tai haasteellisista tehtävistä selviytyminen. Nämä kuluttavat myös voimavarojamme. Toisaalta jokaisessa työssä on myös voimavaratekijöitä, jotka voivat lieventää kuormituksen haitallisia vaikutuksia. Näitä ovat esimerkiksi esihenkilön ja työyhteisön tuki ja arvostus sekä sujuvan työntekemisen mahdollistavat työpaikan käytännöt. 

Kaikkia työpaikkoja koskevien kuormitus- ja voimavaratekijöiden lisäksi on myös ala- ja työpaikkakohtaisia jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä. Hautajaiset ovat aina ainutkertainen tapahtuma, jota ei voi uusia. 

Hautaustoimistotyö on ennen kaikkea ihmissuhdetyötä.  Moni kokee asiakaspalvelun ja surevan asiakkaan kohtaamisen oman työn keskeiseksi asiaksi. Toisaalta asiakkailta saa myös myönteistä palautetta. Surevien läheisten kohtaaminen kuitenkin kuormittaa. Omaisten tukeminen vainajien näytön yhteydessä vaatii erityisiä tunnetaitoja ja kykyä sietää ahdistusta. Siihen ei kuitenkaan erityisesti kouluteta.  

Asiakastyössä tulee vastaan hankalia tunteita herättäviä vuorovaikutustilanteita. Asiakas voi olla surun lisäksi väsynyt, hätääntynyt tai peloissaan. Tunteet tarttuvat suoraan tai herättävät vastatunteita. 

Asiakastyössä vuorovaikutus ei ole vastavuoroista, mikä voi herättää työntekijässä kielteisiä tunteita. Tunteiden peittäminen saattaa muodostua stressitekijäksi. 

Ammattiroolin takia omia tunteita ei näytetä asiakkaalle, mutta siellä ne tunteet kuitenkin ovat: ärsyttää, kiukuttaa, turhauttaa, jännittää, pelottaa, huolestuttaa ja surettaa. Tunnekuormaa syntyy erityisesti pitkissä asiakassuhteissa, mutta myös kertakohtaamisella. 

Kielteisiä tunteita herättävät asiat vaativat aina myös aivojen tiedonkäsittelyresursseja ja saattavat siksi heikentää luovuutta, aiheuttaa virheitä, huonoja päätöksiä sekä keskittymistä epäolennaiseen. Ne voivat myös heikentää työntekijän motivaatiota ja johtaa impulsiivisiin reaktioihin. 

Kun kuoleman kanssa työskentelee jatkuvasti, on kohdattava myös oma kuolevaisuutensa. Mitä enemmän kuollut muistuttaa itseä tai läheisiä esimerkiksi iän puolesta, sitä enemmän ponnisteluja vaatii olla ajattelematta, että minullekin voi käydä noin. 

Myös tiukat ja osin ennakoimattomat aikataulut luovat paineita. Työ painottuu helposti tietyille loppuviikon päiville. Yhteistyötä tehdään myös muiden kuin omaisten kanssa: vainajan hakemisen ja luovuttamisen käytäntöihin sisältyy paljon paikkakuntakohtaista vaihtelua ja byrokratiaakin. 

Lisäkuormana tulee tietysti yrittäjyyteen liittyvät tekijät ja riskit. Varsinkin yrittäjillä työpäivät ja työviikot venyvät helposti pitkiksi, jolloin omalle palautumiselle ei jää riittävästi aikaa. 

Mitä sitten voit tehdä oman työhyvinvointisi eteen? Tiedosta omat tunteesi jo asiakastilanteessa ja asiakastilanteen jälkeen. Muista, että tunteiden syntyminen on luonnollista! Kun tilanne on ohi, pura se puhumalla työkaverin tai esihenkilön kanssa tai kirjoita siitä. Käy tilanne läpi tavalla tai toisella. 

Hautaustoimistossa auttaa jaksamaan tunne siitä, että tekee jotain tärkeää toisten puolesta. Yhteinen, sisäpiirin huumori luo työntekijöiden välille yhteenkuuluvuuden tunnetta ja auttaa tyynnyttämään ahdistusta. Muistakaa puhua myös työnne hyvistä puolista yhdessä. Lisäksi omasta palautumisesta huolehtiminen, yksin ja yhdessä, on tärkeää myös hautaustoimistoissa! 

Heli Hannonen, työterveyspsykologi, Työterveyslaitos 

Kirjoituksessa on hyödynnetty teosta Molander, Gustaf (2009) Matka mullan alle – kuolematyöntekijöiden arki. Työterveyslaitos Helsinki.